Tässä tulee nyt reflektointiblogini vähän myöhässä.
Eläminen tässä informaatiovirrassa tuntuu tällä hetkellä hieman hämmentävältä. Odotan, syötteidenlukuohjelmasta - käytän netvibesiä - aika paljon. Odotan siitä apua järjestää kaikkia sivuja, joita pitäisi seurata. Tällä hetkellä en oikein pysty sanomaan onko siitä oikeasti apua, sillä olen vain ehtinyt syöttää sinne lukuisia syötteitä, mutta aikaa niitten lukemiseen ei ole ollut. Kuitenkin väittäisin, että suunnilleen tajuan miten se toimii ja miten siitä voisi olla hyötyä. Sen verran olen huomannut, että kyllä selaan otsikoita nopeasti, ja käyn katsomassa vain sellaisia kirjoituksia, jotka kiinnostavat.
Sen sijaan delicious on jäänyt minulle kysymysmerkiksi. Harmittelen sitä, mutta toistaiseksi en oikein näe miten siitä voisi olla hyötyä työssäni. Ehkä aika näyttää. Tai sitten ei...
Sinänsä on mielenkiintoista olla mukana verkossa. Facebookin kautta tämä onkin jo varsin tuttua. Olenhan minä vähän blogannutkin ennen. Mutta minusta verkossa käytetään kommentointimahdollisuutta aivan liian vähän. Aivan liian usein tuntuu siltä, että tekee kaikenlaista tyhjälle muurille, joka ei ollenkaan vastaa, tai heittää sanansa avaruuteen, jossa kukaan ei asu. Mutta todellisuudessa aika moni saattaa lukea ja reagoida eri tavalla. He ainoastaan eivät kirjoita sitä mihinkään kommenttiin.
Kun toissa kesänä laiton ahkerasti kuvia mökkiblogiini, ajattelin, että kukaan ei huomaa, kun aina vain oli 0 kommenttia. Sitten syksyllä, kun palasin töihin, sain paljonkin suullisia huomautuksia kuvistani...
Eläminen tässä informaatiovirrassa tuntuu tällä hetkellä hieman hämmentävältä. Odotan, syötteidenlukuohjelmasta - käytän netvibesiä - aika paljon. Odotan siitä apua järjestää kaikkia sivuja, joita pitäisi seurata. Tällä hetkellä en oikein pysty sanomaan onko siitä oikeasti apua, sillä olen vain ehtinyt syöttää sinne lukuisia syötteitä, mutta aikaa niitten lukemiseen ei ole ollut. Kuitenkin väittäisin, että suunnilleen tajuan miten se toimii ja miten siitä voisi olla hyötyä. Sen verran olen huomannut, että kyllä selaan otsikoita nopeasti, ja käyn katsomassa vain sellaisia kirjoituksia, jotka kiinnostavat.
Sen sijaan delicious on jäänyt minulle kysymysmerkiksi. Harmittelen sitä, mutta toistaiseksi en oikein näe miten siitä voisi olla hyötyä työssäni. Ehkä aika näyttää. Tai sitten ei...
Sinänsä on mielenkiintoista olla mukana verkossa. Facebookin kautta tämä onkin jo varsin tuttua. Olenhan minä vähän blogannutkin ennen. Mutta minusta verkossa käytetään kommentointimahdollisuutta aivan liian vähän. Aivan liian usein tuntuu siltä, että tekee kaikenlaista tyhjälle muurille, joka ei ollenkaan vastaa, tai heittää sanansa avaruuteen, jossa kukaan ei asu. Mutta todellisuudessa aika moni saattaa lukea ja reagoida eri tavalla. He ainoastaan eivät kirjoita sitä mihinkään kommenttiin.
Kun toissa kesänä laiton ahkerasti kuvia mökkiblogiini, ajattelin, että kukaan ei huomaa, kun aina vain oli 0 kommenttia. Sitten syksyllä, kun palasin töihin, sain paljonkin suullisia huomautuksia kuvistani...
Tämä lienee aika tyypillistä.
Alla kuva siitä toisesta blogista. Mökki työn alla.
Ja, ibland kanske det är så att man inte genast har någonting att kommentera eller att man vill återkomma senare.
SvaraRaderaDet är bra att tänka på Riittas ord om att en blogg som inte har någon läsare inte kan ses som en blogg. Man bör skriva så att det kan intressera någon. Nåja, för denna kurs kan man väl säga att då vi skall kommentera varandras texter bör det väl komma några kommentarer i varje fall!
Vad heter förresten hunden? Är den din egen hund eller en bonushund?
Hunden heter Olle och det är en bonushund, dvs min systers hund. Rasen är dansk-svensk gårdshund. En mycket trevlig, lite ovanligare ras.
SvaraRaderaJag tror att det är en alldeles ny kultur man borde lära sig, det där att kommentera. Det kanske räcker med ett :) eller vid behov :(