Lopetan kurssin yrittämällä antaa vähän palautetta.
Ensiksi: tämä kurssi on ollut erittäin antoisa, ja jopa mullistava. Olen – olemme varmasti kaikki - oppineet asioita, joista tulee olemaan paljon hyötyä ja iloa tulevaisuudessa. Tulee mieleen nuo kurssit, joita kävin kun internet oli aivan uusi. Miten innostavaa, outoa, jännittävää – ja työlästä oli opetella uusia tapoja etsiä tietoa, hallita informaatiota. Tämä kurssi on taas opettanut uusia tapoja käyttäytyä sinänsä jo tutussa netissä, mutta tunne on ollut samantapainen . innostavaa, outoa, jännittävää – ja työlästä!
Kiitos kurssinvetäjille hienoista alustuksista ja innostavuudesta! Toivottavasti näille kursseille tulee jatkoa, niin että muutkin pääsevät mukaan tähän jännittävään maailmaan.
Haluan myös antaa vähän sellaista palautetta, mikä teidän ehkä kannattaisi miettiä seuraavalla kurssilla.
1. Eräässä alustuksessa oli lause, joka sanoi suunnilleen, että eräs havainto kuuluukin olla, että web.2.0 vie paljon aikaa ja saa pään sekaisin. Mutta, mutta: Tämä kurssi on ikävä kyllä ollut liian laaja ja nopeatahtinen. Ei ole ollut ainoastaan 23 tehtävää, vaan yli 50! Tämän lisäksi olisi pitänyt seurata muiden blogeja, ylläpitää uusia profiilejaan monessa eri paikassa, puhumattakaan siitä, että on vienyt aikaa ymmärtää näiden paikkojen jujuja, eli miten ne toimivat ihan teknisesti yms. Näin laajaa kokonaisuutta ei ole mahdollista hallita näin lyhyessä ajassa. Varsinkaan kun on paljon muutakin tekemistä. Minulla on itsellä mahdollisuus suunnitella työaikaani aika vapaasti. Ja koska tiedän, että työni ja kirjasto hyötyy siitä, että hallitsen näitä asioita, olen satsannut aikaa kurssiin. Läheskään kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Ja – vaikka minulla on ollut tämä hieno mahdollisuus, minullakin on ajoittain iskenyt stressiä ja toivottomuuden tunnetta. Ehdotukseni on, että seuraavalla kurssilla olisi vähemmän tehtäviä ja vähän löysempi aikataulu.
2. Tämä on verkkokurssi ja se on hyvä asia, sopii aiheeseen j.n.e. Mutta ainakin minulla on välillä ollut liian yksinäinen olo kurssin aikana. Olen vähän kateellisena huomannut, että ne kurssikaverit, joilla on toinen kurssilainen samassa talossa, ovat esim. helpommin saaneet aikaan sen verkkokurssitehtävän. Lähipäivät olivat todella tarpeelliset ja myös inspiroivat. Pietarsaarelainen 23 Ting kurssi toteutettiin niin, että kurssilaiset tapasivat toisiaan todella 23 kertaa. Tämä on ehkä kuitenkin liioittelua meidän oloissamme. Mutta ehdotan, että seuraava kurssi alkaisi lähipäivällä, ja että kurssilaisia jaettaisiin pienempiin ryhmiin, joissa olisi tiiviimpi kanssakäyminen (ainakin pääasiassa netin kautta). Tästä taisin kirjoittaa jo aikaisemmin.
Näillä ajatuksilla päätän kurssini omalta osaltani, täytän tarkistuspyyntölomakkeen ja kiitän!
fredag 19 februari 2010
torsdag 18 februari 2010
Tehtävä nro 22
Tein googlehaun sanoilla 23 asiaa ja 23asiaa ja totesin, että meidän kurssin blogit nousevat esiin. Tosin Polamkinin sivut näkyvät myös, sekä joitakin vanhojen kurssien blogeja. Kyllä meidän kurssia mainitaan aika monessa paikassa netissä. Meidän wikikin löytyy. Oma blogi löytyy helposti vaikka hakemalla sannas 23 saker.
Mietin ja mietin, miten pitäisi menetellä sen ruotsinkielisen Facebooksivun kanssa. Tuo http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/ sivu kommenttineen antaa eväitä, mutta pitäisi keskustella ja pohtia syvemmin kuin mihin resurssit riittävät juuri nyt.
Mietin ja mietin, miten pitäisi menetellä sen ruotsinkielisen Facebooksivun kanssa. Tuo http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/ sivu kommenttineen antaa eväitä, mutta pitäisi keskustella ja pohtia syvemmin kuin mihin resurssit riittävät juuri nyt.
Ajatuksia tehtävä 22n innostamana
Nyt olen päässyt sellaiseen kohtaan, etten enää voi kutsua blogejani kertauksiksi. Luin nyt erinomaisen saatetekstin, joka liittyy tehtävään nro 22. Se nosti monia sellaisia ajatuksia, joitten kanssa minäkin olen elänyt viime aikoina. Yritän nyt kommentoida niitä eri tavalla.
”…totutelleet julkaisemaan puheenvuorojamme avoimesti.”
– Eilen kun olin puurtanut koko päivän tehtävien parissa, ajattelin nimenomaan sitä, että kurssikaverit, tai ketkä tahansa, voivat lukea tehtäviäni ja olla kaikenlaista mieltä niistä. Ennen kuin saan jonkun kommentin, en voi tietenkään olla aivan varma siitä, että joku on lukenut, mutta se on kuitenkin mahdollista. Tämä poikkeaa tosi paljon niistä kursseista missä olen ennen ollut. Siellä yleensä ainoastaan opettaja tutustuu oppilaiden vastauksiin, ellei jotain käydä läpi yhdessä. Tämä uusi tapa ei ole ollenkaan huono, mutta ehkä vähän hämmentävä. Tietysti tämä ei poikkea esim. iGS-vastausten avoimuuteen.
”Diskurssin käymisen lisäksi olemme oppineet tuottamaan ja muokkaamaan webissä olevaa sisältöä asiasta erikseen neuvottelematta.”
Tämäkin on uusi tapa ajatella ja toimia. Tämä ei tunnu aivan luontevalta vielä, vaikka kerran, paljon ennen kurssia, olin mukana muokkaamassa erästä wikitekstiä, mutta silloin kirjoittaja oli pyytänyt minulta sitä. Tuntui kyllä kummalliselta vain mennä muokkaamaan, kertomatta alkuperäiskirjoittajalle mitä oli tehnyt. No, onneksi wikeissä on tuo historia.
”Organisaatioiden (kirjastojen) on keskusteltava ja päätettävä itse millaisen suhteen ne muodostavat sosiaaliseen webiin”
Kuulin kummallisia huhuja siitä, ettei kirjaston (Helsingin kaupungin) työkoneista saisi tulevaisuudessa käyttää sosiaalisia medioita. Tämähän ei kerta kaikkiaan VOI olla totta. Juuri kun kirjastoihmiset pikkuhiljaa rupeaa omaksumaan tätä uutta tapaa toimia. Tämä uusi tapa tehdä työtä, organisoida asioita, ottaa yhteyttä asiakkaisiin, olla yhteydessä toisiimme, you name it…
Svenska gruppenissä harkitsemme, että tekisimme ruotsinkielisen kirjastosivun Facebookiin. Saa nähdä minkälaisen. Olisi myös aika hauskaa kirjoittaa jonkinnäköistä yleisöön kohdistuvaa blogia. Katsoin juuri Pietarsaaren kirjaston sivuja, http://www.fredrika.net/jakobstad/ Niillä on ainakin kaksi blogia, jotka laitoin netvibesiin, ja ehkä myöhemmin laitan ne myös deliin.
Innostuin katsomaan Pietarsaaren sivuja, koska Finland svenska biblioteksföreningenin lehdessä Bibban, joka tuli eilen kotiini, oli juttu Pietarsaaren kurssista ”23 ting”. He ovat järjestäneet asiat vähän eri tavalla. Joka ”tingillä” on ollut omat tapaamiset. Pyysin tänään heidän kurssivetäjältä Annika Lundilta heidän materiaalin osoitteta. Kerron sitten.
”Tällä kurssilla on opittu ainakin se, että aikaa menee väistämättä ja aivokoppa kuormittuu.”
Totta totta! Palaan tähän aiheeseen vielä.
”…totutelleet julkaisemaan puheenvuorojamme avoimesti.”
– Eilen kun olin puurtanut koko päivän tehtävien parissa, ajattelin nimenomaan sitä, että kurssikaverit, tai ketkä tahansa, voivat lukea tehtäviäni ja olla kaikenlaista mieltä niistä. Ennen kuin saan jonkun kommentin, en voi tietenkään olla aivan varma siitä, että joku on lukenut, mutta se on kuitenkin mahdollista. Tämä poikkeaa tosi paljon niistä kursseista missä olen ennen ollut. Siellä yleensä ainoastaan opettaja tutustuu oppilaiden vastauksiin, ellei jotain käydä läpi yhdessä. Tämä uusi tapa ei ole ollenkaan huono, mutta ehkä vähän hämmentävä. Tietysti tämä ei poikkea esim. iGS-vastausten avoimuuteen.
”Diskurssin käymisen lisäksi olemme oppineet tuottamaan ja muokkaamaan webissä olevaa sisältöä asiasta erikseen neuvottelematta.”
Tämäkin on uusi tapa ajatella ja toimia. Tämä ei tunnu aivan luontevalta vielä, vaikka kerran, paljon ennen kurssia, olin mukana muokkaamassa erästä wikitekstiä, mutta silloin kirjoittaja oli pyytänyt minulta sitä. Tuntui kyllä kummalliselta vain mennä muokkaamaan, kertomatta alkuperäiskirjoittajalle mitä oli tehnyt. No, onneksi wikeissä on tuo historia.
”Organisaatioiden (kirjastojen) on keskusteltava ja päätettävä itse millaisen suhteen ne muodostavat sosiaaliseen webiin”
Kuulin kummallisia huhuja siitä, ettei kirjaston (Helsingin kaupungin) työkoneista saisi tulevaisuudessa käyttää sosiaalisia medioita. Tämähän ei kerta kaikkiaan VOI olla totta. Juuri kun kirjastoihmiset pikkuhiljaa rupeaa omaksumaan tätä uutta tapaa toimia. Tämä uusi tapa tehdä työtä, organisoida asioita, ottaa yhteyttä asiakkaisiin, olla yhteydessä toisiimme, you name it…
Svenska gruppenissä harkitsemme, että tekisimme ruotsinkielisen kirjastosivun Facebookiin. Saa nähdä minkälaisen. Olisi myös aika hauskaa kirjoittaa jonkinnäköistä yleisöön kohdistuvaa blogia. Katsoin juuri Pietarsaaren kirjaston sivuja, http://www.fredrika.net/jakobstad/ Niillä on ainakin kaksi blogia, jotka laitoin netvibesiin, ja ehkä myöhemmin laitan ne myös deliin.
Innostuin katsomaan Pietarsaaren sivuja, koska Finland svenska biblioteksföreningenin lehdessä Bibban, joka tuli eilen kotiini, oli juttu Pietarsaaren kurssista ”23 ting”. He ovat järjestäneet asiat vähän eri tavalla. Joka ”tingillä” on ollut omat tapaamiset. Pyysin tänään heidän kurssivetäjältä Annika Lundilta heidän materiaalin osoitteta. Kerron sitten.
”Tällä kurssilla on opittu ainakin se, että aikaa menee väistämättä ja aivokoppa kuormittuu.”
Totta totta! Palaan tähän aiheeseen vielä.
onsdag 17 februari 2010
Kertaus nro 21
Olen, kuten viimeksikin http://sanna23.blogspot.com/2010/01/ajatuksia-peleista.html taisin kirjoittaa, aikamoinen Bouncing balls yms. pelien fani. Varmasti löydän jonkun muun pelin lähiaikoina, johon juuttua.
Viimeksi katsoin myös sen Runescapevideon. En aio pelata Runescapea. Ainakaan nyt.
Vilkaisin tätä AASL Standards for the 21st-Century Learner Board Gaming Alignment. Uskon vahvasti, että peleistä, sekä oikeista lautapeleistä ja korttipeleistä, että nettipeleistä voi olla sekä iloa että hyötyä lapsille ja aikuisille. Tietysti niistä voi olla haittaakin, jos ihan kaikki aika menee pelaamiseen.
Silloin viimeksi luin tätä tutkielmaa. Karin Edman, Olle Engström: Folkbibliotek och TV-spel: En kvalitativ studie av hur införandet at TV-spel på svenska folkbibliotek relaterar till införandet av andra nya medier (320KB PDF) . Se oli aika mielenkiintoinen, mutta enemmän siinä mielessä, että kirjastojen vanhat ainestovalintakysymykset nousivat uudestaan. Eli voiko kirjastoon hankkia aineistoa vain sen takia, että se on viihteellistä ja hauskaa, vai pitäisikö olla joku ”hienompi” tarkoitus.
Opin hiljattain tuntemaan erästä mielenkiintoista pelihahmoa, joka kaiken lisäksi toimii hyvin Web.2.0 periaatteiden mukaisesti. Saanko esitellä Akinatoria: http://en.akinator.com/ Hän tuntee aika paljon julkkiksia, jopa Janne Ahosta tai Paavo Nurmea…
Laitoin hänet myös Deliciousin
Viimeksi katsoin myös sen Runescapevideon. En aio pelata Runescapea. Ainakaan nyt.
Vilkaisin tätä AASL Standards for the 21st-Century Learner Board Gaming Alignment. Uskon vahvasti, että peleistä, sekä oikeista lautapeleistä ja korttipeleistä, että nettipeleistä voi olla sekä iloa että hyötyä lapsille ja aikuisille. Tietysti niistä voi olla haittaakin, jos ihan kaikki aika menee pelaamiseen.
Silloin viimeksi luin tätä tutkielmaa. Karin Edman, Olle Engström: Folkbibliotek och TV-spel: En kvalitativ studie av hur införandet at TV-spel på svenska folkbibliotek relaterar till införandet av andra nya medier (320KB PDF) . Se oli aika mielenkiintoinen, mutta enemmän siinä mielessä, että kirjastojen vanhat ainestovalintakysymykset nousivat uudestaan. Eli voiko kirjastoon hankkia aineistoa vain sen takia, että se on viihteellistä ja hauskaa, vai pitäisikö olla joku ”hienompi” tarkoitus.
Opin hiljattain tuntemaan erästä mielenkiintoista pelihahmoa, joka kaiken lisäksi toimii hyvin Web.2.0 periaatteiden mukaisesti. Saanko esitellä Akinatoria: http://en.akinator.com/ Hän tuntee aika paljon julkkiksia, jopa Janne Ahosta tai Paavo Nurmea…
Laitoin hänet myös Deliciousin
Kertaus nro 20
Olen nyt perustanut yksinkertaisen sivun meidän wikispaceen: http://23asiaa.wikispaces.com/sanna. Leikin myös vähän hiekkalaatikossa.
Loin myös uuden wikin verkkokurssia varteb. Sen osoite on http://socialamedierkurs.wikispaces.com/
Tähän juttuun meni aika paljon enemmän aikaa kuin mitä tästä pienestä blogikirjoituksesta uskoo.
Loin myös uuden wikin verkkokurssia varteb. Sen osoite on http://socialamedierkurs.wikispaces.com/
Tähän juttuun meni aika paljon enemmän aikaa kuin mitä tästä pienestä blogikirjoituksesta uskoo.
Kertaus nro 19
Kävin wikiIndesissa ja yritin etsiä itseäni kiinnostavan wikin. Katsoin ensin Kategoirasta Lifestyle – Television. Siellä ei ollut yhtään wikiä mistään TV-ohjelmasta, joka kiinnostaisi minua. Jatketaan etsimistä. Menin Wiki by LAnguagen kautta Wiki Swedishiin. Katsotaan löytyykö mitään sieltä. ÄH!!!
Yritetään Wiki Finnish: Sieltä löytyikin tämä:
Välkommen till Muscles Wiki! http://www.wiki.muscles.se/artikel/Huvudsida
Muscles Wiki startades för att samla artiklar inom träning, kost och allmän hälsa under samma tak. Här är det användarna som bestämmer innehållet och kan fritt dela med sig av sina tips och erfarenheter enkelt genom att skapa och ändra artiklar.
En oikeastaan tiedä onko tämä niin suuri kiinnostukseni aihe. Mutta olkoon. Katsotaan.
Wikiin on laitettu erilaisia lyhyitä tietoiskuja (ruotsiksi) treenaamisesta, syömisestä y.m.s. Häiritsevästi tieto on laitettu sinne ilman lähdeviittauksia.
Wiki on nimeltään Huvudsida wikiIndexissä - huolimattomuusvirhe. On myös aika outo juttu, että löysin sen Wiki Finnishin kautta. Sivulla on viittaus organisaation pääsivuun http://www.muscles.se/, selvästi ruotsinmaalainen sivusto. http://www.wikiindex.org/Huvudsida http://www.wikiindex.org/Category:Wiki_Finnish
Wikiä ei ole kyllä kovinkaan paljon käytetty ja päivitetty. Se perustettiin ilmeisesti kesällä 2008.
Seuraavaksi kävin katsomassa LibraryWikiä ja osiota (Collaboration between Library Staff and Patrons). Päätin katsoa http://library2.norwich.edu/guide/index.php/Main_Page
Ensin tämä näytti virtuaalikirjastolta, jossa on linkkejä, kirjaviitteitä yms. Mutta sitten huomasin, että tässä on myös chattimahdollisuuksia. Siellä jopa esiteltiin aiheen kirjastonhoitajaa ”your librarian” oikein nimellä ja kuvalla. En kuitenkaan ihan älynnyt missä vaiheessa asiakkaat osallistuvat tähän. Siinäkö, että esittelyssä sanotaan ”Have a suggestion for a guide to add?”
Yritetään Wiki Finnish: Sieltä löytyikin tämä:
Välkommen till Muscles Wiki! http://www.wiki.muscles.se/artikel/Huvudsida
Muscles Wiki startades för att samla artiklar inom träning, kost och allmän hälsa under samma tak. Här är det användarna som bestämmer innehållet och kan fritt dela med sig av sina tips och erfarenheter enkelt genom att skapa och ändra artiklar.
En oikeastaan tiedä onko tämä niin suuri kiinnostukseni aihe. Mutta olkoon. Katsotaan.
Wikiin on laitettu erilaisia lyhyitä tietoiskuja (ruotsiksi) treenaamisesta, syömisestä y.m.s. Häiritsevästi tieto on laitettu sinne ilman lähdeviittauksia.
Wiki on nimeltään Huvudsida wikiIndexissä - huolimattomuusvirhe. On myös aika outo juttu, että löysin sen Wiki Finnishin kautta. Sivulla on viittaus organisaation pääsivuun http://www.muscles.se/, selvästi ruotsinmaalainen sivusto. http://www.wikiindex.org/Huvudsida http://www.wikiindex.org/Category:Wiki_Finnish
Wikiä ei ole kyllä kovinkaan paljon käytetty ja päivitetty. Se perustettiin ilmeisesti kesällä 2008.
Seuraavaksi kävin katsomassa LibraryWikiä ja osiota (Collaboration between Library Staff and Patrons). Päätin katsoa http://library2.norwich.edu/guide/index.php/Main_Page
Ensin tämä näytti virtuaalikirjastolta, jossa on linkkejä, kirjaviitteitä yms. Mutta sitten huomasin, että tässä on myös chattimahdollisuuksia. Siellä jopa esiteltiin aiheen kirjastonhoitajaa ”your librarian” oikein nimellä ja kuvalla. En kuitenkaan ihan älynnyt missä vaiheessa asiakkaat osallistuvat tähän. Siinäkö, että esittelyssä sanotaan ”Have a suggestion for a guide to add?”
Huokaus
Huomasin juuri, että ainakin yksi kurssitoveri on lopettanut. Tämähän on kuulemma tavallista verkkokursseissa. Mutta tuntuu ikävältä, kun ollaan kuitenkin näin pitkällä.
Tämä kurssi on hyvin hyvin aikaavievää. Minä, joka en sentään ole varsinaisessa asiakaspalvelussa mietin aika epätoivoisesti miten minä ehdin saada tehtävät tehtyä edes jotenkuten. Minä en halua, jaksa, ehdi, pysty tehdä tätä vapaa-aikana ja työaikana on myös paljon muuta hommaa.
Tällä viikolla olen yrittänyt keskittyä tähän ja olenkin saanut aika paljon tehtyä. Silti aika (eikä oikeastaan aivotkaan) ei mitenkään riitä syventymiseen ja kunnoliseen pohtimiseen niinkuin oikeastaan haluaisi.
Tämä kurssi on hyvin hyvin aikaavievää. Minä, joka en sentään ole varsinaisessa asiakaspalvelussa mietin aika epätoivoisesti miten minä ehdin saada tehtävät tehtyä edes jotenkuten. Minä en halua, jaksa, ehdi, pysty tehdä tätä vapaa-aikana ja työaikana on myös paljon muuta hommaa.
Tällä viikolla olen yrittänyt keskittyä tähän ja olenkin saanut aika paljon tehtyä. Silti aika (eikä oikeastaan aivotkaan) ei mitenkään riitä syventymiseen ja kunnoliseen pohtimiseen niinkuin oikeastaan haluaisi.
tisdag 16 februari 2010
Kertaus nro 18
Kävin nyt uudelleen Albany County Public Libraryn wikissä kuten viimeksikin http://sanna23.blogspot.com/2010/01/albystaffia.html
Kyllä olen edelleenkin sitä mieltä, että se todennäköisesti toimii ihan tarpeeksi hyvin tiedonkerääjänä ja sisäisen tiedon lähteenä kirjaston henkilökunnalle. Kovin houkutteleva tai kivahan se ei ole.
Tällä kertaa vilkaisin myös University of Minnesota Libraries Staff Websiteä. Se on todellakin paljon hauskemmin toteutettu. Pidin sen värimaailmasta.
Olen aivan varma siitä, että meillä kaikilla olisi hyötyä yhteisestä HelMetwikistä. Toivon, että sellainen toteutuukin pian. Siinä voisi sitten olla esim. eri HelMetryhmien tai osa-alueiden osawikejä. Haaveilen jo tässä vaiheessa Helmerryhmän wikistä. Eihän kukaan voisi kieltää perustamasta sellaista.
Vilkaisin Wikipatterns.com. Tämä on taas sellainen paikka josta varmaan on hyötyä kun toden teolla rupeaa suunnittelemaan wikiä. Totesin myös wikipedian kautta, että suunnittelumalli on Designmönster ja että “Designmönster är en problemidentifieringsteknik inom arkitektur och programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och deras typiska lösningar” http://sv.wikipedia.org/wiki/Designm%C3%B6nster. Vähän selkeni. Antisuunnittelumalli on Antimönster. Antimönster är en problemidentifieringsteknik inom programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och dess typiska mest idiotiska lösningar. http://sv.wikipedia.org/wiki/Antim%C3%B6nster
Kyllä olen edelleenkin sitä mieltä, että se todennäköisesti toimii ihan tarpeeksi hyvin tiedonkerääjänä ja sisäisen tiedon lähteenä kirjaston henkilökunnalle. Kovin houkutteleva tai kivahan se ei ole.
Tällä kertaa vilkaisin myös University of Minnesota Libraries Staff Websiteä. Se on todellakin paljon hauskemmin toteutettu. Pidin sen värimaailmasta.
Olen aivan varma siitä, että meillä kaikilla olisi hyötyä yhteisestä HelMetwikistä. Toivon, että sellainen toteutuukin pian. Siinä voisi sitten olla esim. eri HelMetryhmien tai osa-alueiden osawikejä. Haaveilen jo tässä vaiheessa Helmerryhmän wikistä. Eihän kukaan voisi kieltää perustamasta sellaista.
Vilkaisin Wikipatterns.com. Tämä on taas sellainen paikka josta varmaan on hyötyä kun toden teolla rupeaa suunnittelemaan wikiä. Totesin myös wikipedian kautta, että suunnittelumalli on Designmönster ja että “Designmönster är en problemidentifieringsteknik inom arkitektur och programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och deras typiska lösningar” http://sv.wikipedia.org/wiki/Designm%C3%B6nster. Vähän selkeni. Antisuunnittelumalli on Antimönster. Antimönster är en problemidentifieringsteknik inom programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och dess typiska mest idiotiska lösningar. http://sv.wikipedia.org/wiki/Antim%C3%B6nster
Kertaus nro 17
Kävin kyllä viime kerrallakin katsomassa Wikipedia vähän tarkemmin kuin tavallisesti. Mutta jostain syystä en kirjoittanut mitään silloin. Ennestään Wikipedia on tietysti varsin tuttu. Kuten johdannossakin todetaan, Google antaa helposti Wikipediaviitteitä. Näistä on paljon hyötyä esim. iGS-työssä. iGSin ”lapsuudessa” sattui myös päinvastaisia juttuja. Tapahtui sellaista, että iGS-vastauksia laitettiin melkein suoraan Wikipediaan. Silloin ei vielä oltu niin tarkkoja lähdeviittausten kanssa. On tosi hyvä, että nykyään on nämä säännöt, tai oikeastaan käytännöt tai periaatteet: ”neutraali näkokulma (engl. neutral point of view, NPOV) ja se, että tiedonlähteet on mainittava.”
Käytän usein Wikipediaa niin, että selailen myös mitä aiheesta on kirjoitettu eri kielillä, pääasiassa tietysti mun vahvoilla kielillä, ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Tämä on aika mielenkiintoista ja myös mielekästä, koska samasta asiasta saattaa olla aika erilaiset artikkelit eri aiheista. Wikipedia voi myös toimia eräänlaisena sanakirjana. Esimerkiksi minulta joskus kysyttiin mikä on Norrland-in nimi suomeksi. Sehän selvisi Wikipedioiden kautta: Norlanti.
Selailin nyt erilaisia ryhmiä. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että Wikipediasta löytyy juttuja myös selailemalla. Ei vain hakemalla hakusanoilla Googlen kautta tai itse Wikipedian kautta. Tuo Satunnainen artikkeli- toiminto on tosi kiehtova!
Päädyin kuitenkin tänään ajankohtaiseen artikkeliin, koska tänään on laskiaistiistai. Ruotsinkielisellä pääsivulla on nimittäin tänään artikkeli nimeltään ”Semla” eli laskiaispulla. Me suomenruotsalaiset kutsumme mainittua herkkua Fastlagsbulle, joka on paljon loogisempi ja järkevämpi nimitys. Artikkelissa todetaan tämä:
”I Skåne och i andra delar av södra Sverige samt i de svenskspråkiga delarna av Finland heter bakelsen fastlagsbulle. En semla är på finlandssvenska, i närmare anslutning till ordets ursprungliga betydelse, vad man i Sverige kallar småfranska, fralla, rundstycke eller Pain Riche.”
http://sv.wikipedia.org/wiki/Semla
Suomalainen artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaispulla ei ole läheskään yhtä perusteellinen.
Luin myös keskustelun aiheesta ”semla”: mielenkiintoinen keskustelu, jossa vilahti tunteitakin. Mikä on se oikea nimitys? Kuka on oikeastaan ”svensk”? Miten tätä herkkua oikeastaan syödään ja mikä on se moderni tapa. Mielenkiintoista, että moni ihminen on ollut näin kiinnostunut asiasta, että on viitsinyt kirjoittaakin. Minusta Semla-artikkeli on ihan hyvä ja monipuolinen.
Viimeksi, kun tutkin Wikipediaa kävin ensimmäistä kertaa elämässäni korjaamassa jotain siellä. Helsinki-aiheisessa artikkelissa oli pieni osio kaupunginkirjastosta. Sitä korjailin vähäsen. Tuntui jotenkin vastuulliselta.
Käytän usein Wikipediaa niin, että selailen myös mitä aiheesta on kirjoitettu eri kielillä, pääasiassa tietysti mun vahvoilla kielillä, ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Tämä on aika mielenkiintoista ja myös mielekästä, koska samasta asiasta saattaa olla aika erilaiset artikkelit eri aiheista. Wikipedia voi myös toimia eräänlaisena sanakirjana. Esimerkiksi minulta joskus kysyttiin mikä on Norrland-in nimi suomeksi. Sehän selvisi Wikipedioiden kautta: Norlanti.
Selailin nyt erilaisia ryhmiä. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että Wikipediasta löytyy juttuja myös selailemalla. Ei vain hakemalla hakusanoilla Googlen kautta tai itse Wikipedian kautta. Tuo Satunnainen artikkeli- toiminto on tosi kiehtova!
Päädyin kuitenkin tänään ajankohtaiseen artikkeliin, koska tänään on laskiaistiistai. Ruotsinkielisellä pääsivulla on nimittäin tänään artikkeli nimeltään ”Semla” eli laskiaispulla. Me suomenruotsalaiset kutsumme mainittua herkkua Fastlagsbulle, joka on paljon loogisempi ja järkevämpi nimitys. Artikkelissa todetaan tämä:
”I Skåne och i andra delar av södra Sverige samt i de svenskspråkiga delarna av Finland heter bakelsen fastlagsbulle. En semla är på finlandssvenska, i närmare anslutning till ordets ursprungliga betydelse, vad man i Sverige kallar småfranska, fralla, rundstycke eller Pain Riche.”
http://sv.wikipedia.org/wiki/Semla
Suomalainen artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaispulla ei ole läheskään yhtä perusteellinen.
Luin myös keskustelun aiheesta ”semla”: mielenkiintoinen keskustelu, jossa vilahti tunteitakin. Mikä on se oikea nimitys? Kuka on oikeastaan ”svensk”? Miten tätä herkkua oikeastaan syödään ja mikä on se moderni tapa. Mielenkiintoista, että moni ihminen on ollut näin kiinnostunut asiasta, että on viitsinyt kirjoittaakin. Minusta Semla-artikkeli on ihan hyvä ja monipuolinen.
Viimeksi, kun tutkin Wikipediaa kävin ensimmäistä kertaa elämässäni korjaamassa jotain siellä. Helsinki-aiheisessa artikkelissa oli pieni osio kaupunginkirjastosta. Sitä korjailin vähäsen. Tuntui jotenkin vastuulliselta.
Kertaus nro 16
Näin kirjoitin viimeksi LIbraryThingistä: http://sanna23.blogspot.com/search?q=LibraryThing
Yritin nyt katsoa suggest ja unsuggest toimintoja. Varsinkin unsuggest-ehdotukset olivat kyllä hyvin loogisia, mutta en oikein tiedä mitä hyötyä siitä on. Olen suunnitellut, että rupeaisin käyttämään LT-tä enemmän. Mutta tällä hetkellä minulla on 2 kirjaa luetteloituna. Ei oikein mielekästä… Toisaalta uskoisin, että tästä olisi iloa, mietin jopa sitä, että ottaisin sen LT-jäsenyyden, jos tämä kurssipuuhasteluni hyväksytään.
Kirjastolla voisi olla paljonkin hyötyä LTstä. Voisin kuvitella, että voitaisiin perustaa ”lukupiirejä” kirjaston nimissä. Ehkä myös aihepaketit tehtäsiin LTn kautta??
Voisin myös kuvitella, että pienillä, esim spesiaalikirjastoilla olisi paljon hyötyä LibraryThingistä. Monta vuotta sitten olin mukana kirjastospesialistina järjestämässä Retreatgården Snoanin, eli ruotsinkielisen retriittipaikan kirjastoa. http://www.larkkulla.net/sv/kyrkans-utbildning/retreater
Siellä oli (on) ison seinällisen verran, lähinnä hengellistä kirjallisuutta. Oli hyvin tarpeellista järjestää kirjat kategorioihin, sekä tehdä yksinkertaiset, pahviset luettelointikortit. Jos silloin olisi ollut LibraryThing (ja jos siellä olisi ollut nettiyhteys, en tiedä onko nyt) kuvittelen, että olisimme voineet käyttää sitä hyödyksemme ja esimerkiksi luoda kirjoille myös tagit.
Yritin nyt katsoa suggest ja unsuggest toimintoja. Varsinkin unsuggest-ehdotukset olivat kyllä hyvin loogisia, mutta en oikein tiedä mitä hyötyä siitä on. Olen suunnitellut, että rupeaisin käyttämään LT-tä enemmän. Mutta tällä hetkellä minulla on 2 kirjaa luetteloituna. Ei oikein mielekästä… Toisaalta uskoisin, että tästä olisi iloa, mietin jopa sitä, että ottaisin sen LT-jäsenyyden, jos tämä kurssipuuhasteluni hyväksytään.
Kirjastolla voisi olla paljonkin hyötyä LTstä. Voisin kuvitella, että voitaisiin perustaa ”lukupiirejä” kirjaston nimissä. Ehkä myös aihepaketit tehtäsiin LTn kautta??
Voisin myös kuvitella, että pienillä, esim spesiaalikirjastoilla olisi paljon hyötyä LibraryThingistä. Monta vuotta sitten olin mukana kirjastospesialistina järjestämässä Retreatgården Snoanin, eli ruotsinkielisen retriittipaikan kirjastoa. http://www.larkkulla.net/sv/kyrkans-utbildning/retreater
Siellä oli (on) ison seinällisen verran, lähinnä hengellistä kirjallisuutta. Oli hyvin tarpeellista järjestää kirjat kategorioihin, sekä tehdä yksinkertaiset, pahviset luettelointikortit. Jos silloin olisi ollut LibraryThing (ja jos siellä olisi ollut nettiyhteys, en tiedä onko nyt) kuvittelen, että olisimme voineet käyttää sitä hyödyksemme ja esimerkiksi luoda kirjoille myös tagit.
måndag 15 februari 2010
Kertaus nro 15
Tämä ei ole minun kuva, vaan Flickr-sta.
Minulla on suurin osa omista digikuvistani Picasassa. Se johtuu siitä, että halusin laittaa ne blogeihin Bloggeriin. Siellähän minulla on mökkiblogini, jossa mökkirakennusprosessi on kommentoitu sanoin ja kuvin. En silloin tajunnut, että kaikki blogeihin laittamat kuvat tallentuvat myös Picasaan. Myös ne, jotka eivät näy itse blogeissa, koska olen poistanut niitä sieltä. Olen myös kokeillut sekä Kuvaboxia että vähän Flickrtakin. Kuvaboxiin tallensin kuvia eräästä näyttelystä täällä kirjastossa, sekä kuvasarjan siskoni 50-vuotisjuhlista. Molemmat kuvasarjat olivat sellaisia, että halusin jakaa ne muillekin.
Tämän kuvan olen löytänyt Flickr-n Creative commonsista hakemalla sanalla flowers. Ohessa lukee ”Some rights reserved” Saan käyttää sitä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Tämän kuvan olen löytänyt Flickr-n Creative commonsista hakemalla sanalla flowers. Ohessa lukee ”Some rights reserved” Saan käyttää sitä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Tekijänoikeudet tuntuvat jollain tavalla hankalalta suolta. Voisi ihan sinänsä olla kurssin aihe. Meiltä kirjastolaisiltahan edellytetään, että me tiedämme siitä(kin)!
Luin jutun kirjastosta ja Flickr-sta. Voin vain sanoa, että kaikki tiedämme, että kirjastossakin tarvitaan kuvia monella eri tavalla. Flickr on ihan varmasti hyvä apuväline kuvian hallitsemisessa.
Kertaus nro 14
Tein mielestäni aika perusteellista reflektointia kun viimeksi kävin tämän tehtävän läpi. http://sanna23.blogspot.com/2009/12/vahan-reflektointia.html Voin kuitenkin sanoa, että olen nyt ruvennut ymmärtämään miten esim. Delicious toimii. Minua harmittaa, ettei ole aikaa mahdollisuutta käyttää sitä järkevästi vielä. Tällä hetkellä minulla on tavoitteena päästä kaikista näistä lukuisista tehtävistä läpi edes jotenkuten. Olen myös vähän innostunut tekemään sitä verkkokurssia. Siinä saisi käyttää opittua hyväksi eri tavoilla.
Bloggaaminen on aika mielenkiintoista puuhaa. Mietin tässä miten voisin jatkaa bloggaamista tulevaisuudessa. En oikein usko, että jatkan juuri tätä blogia, vaan se saa luultavasti jäädä kurssimuistoksi.
Niin kuin kirjoitin ennenkin, kaipaan kommentteja. Menen ehkä mukaan johonkin blogiyhteisöön, jossa olisi mahdollista saada kommentteja ainakin vähän todennäköisemmin. Bloggasin ennenkin tässä: http://bloggen.fi/, mutta en oikein jaksanut tehdä sitä säännöllisesti. Valitettavasti.
Tämän kurssiin liittyviä kommentteja aion tehdä lopuksi kun olen kerrannut kaikki tehtävät muulla tavalla.
Täytyy sanoa, että on aika kiire…
Bloggaaminen on aika mielenkiintoista puuhaa. Mietin tässä miten voisin jatkaa bloggaamista tulevaisuudessa. En oikein usko, että jatkan juuri tätä blogia, vaan se saa luultavasti jäädä kurssimuistoksi.
Niin kuin kirjoitin ennenkin, kaipaan kommentteja. Menen ehkä mukaan johonkin blogiyhteisöön, jossa olisi mahdollista saada kommentteja ainakin vähän todennäköisemmin. Bloggasin ennenkin tässä: http://bloggen.fi/, mutta en oikein jaksanut tehdä sitä säännöllisesti. Valitettavasti.
Tämän kurssiin liittyviä kommentteja aion tehdä lopuksi kun olen kerrannut kaikki tehtävät muulla tavalla.
Täytyy sanoa, että on aika kiire…
Kertaus nro 13
Vilkaisin webinaaria ja sen pienen vilkaisun perusteella ajattelen, että webinaarista voi olla paljonkin hyötyä kun osallistujat asuvat kaukana toisistaan, mutta kiinnostuksen kohde on sama tai melkein sama. Juuri näin kuten nämä yliopistoihmiset, joilla oli yhteinen ongelma, ja myös samankaltainen tapa ratkaista ongelmaa. En ymmärrä, miksi työkaverit tai muut suhtautuisivat webinaareihin eri tavalla kuin tavallisiin kokouksiin tai koulutuksiin. Tässähän säästetään paljon aikaa, kun matkoihin ei mene yhtään. Tietysti voi mennä aikaa ihan teknisten asioitten ratkaisemiseen, mutta sehän on muutenkin arkea.
Webinaarien ja muitten sähköisten palaverien haitta on luultavasti se, ettei ihmiset pääse tutustumaan toisiinsa samalla tavalla kuin silloin kun kohtaavat in real life. Työelämässä, kuten muussakin elämässä on tärkeä verkostoutua, ja se edellyttää kyllä mielestäni, että ollaan tavattu oikeasti, juotu kahvia yhdessä, ehkä jopa syöty lounasta yhdessä.
Webinaarien ja muitten sähköisten palaverien haitta on luultavasti se, ettei ihmiset pääse tutustumaan toisiinsa samalla tavalla kuin silloin kun kohtaavat in real life. Työelämässä, kuten muussakin elämässä on tärkeä verkostoutua, ja se edellyttää kyllä mielestäni, että ollaan tavattu oikeasti, juotu kahvia yhdessä, ehkä jopa syöty lounasta yhdessä.
Kertaus nro 12 verkkokurssi
Olen nyt tehnyt rungon kurssillemme.
1. Kurssin aihe on sosiaaliset mediat yleisesti, kirjastotyön kannalta ja erityisesti ruotsinkielisen kirjastotyön kannalta. Tavoite on saada työkaverit kiinnostumaan aiheesta, oppimaan muutamia perusasioita, oppimaan joittenkin palvelujen nimiä, oppimaan bloggaamaan, sekä tutustumaan vähintään yhteen toiseen palveluun vähän tarkemmin. Työvälineenä käytettäisiin blogia ja/tai mahdollisesti wikiä. Meidän laatijoiden työvälineenä on myös Entitle-projektin www.entitlelll.eu työvälineet, joita opimme kurssilla Kehitä Kurssisisältöjäsi. Suunnittelemme ja toteutamme kurssia yhdessä Claran kanssa. Ainakin minä ajattelen, että tällainen kurssi olisi ihan oikeasti toteutettavissa. Olisi tarve, siitä olemme keskustellet Helmer-ryhmässä.
2. Toiminta voisi olla jaettu esim. näin:
a. Mitä ovat sosiaaliset mediat? Pieni katsastus määritelmiin y.m.s Tehtävänä perustaa oma blogi.
b. Sosiaaliset mediat julkisuudessa. Tehtävänä seurata julkismedioita ja kirjoittaa muistiin jotain, mitä on sanottu aiheesta siellä.
c. Luettelo ja lyhyt presentaatio muutamasta eri palvelusta. Tehtävänä valita yksi palvelu ja tutustua siihen.
d. Pohdinta, miten nämä palvelut voisi olla hyödyksi kirjastotyössä.
e, Lähipäivä, jossa ”guru” kertoisi omista kokemuksistaan yms. Tämä päivä olisi ehkä avoin muillekin.
3. Kurssin kokonaistuotos (päämäärä?) olisi vähän suurempi ”yleissivistys” sosiaalisista medioista. Yksi päämäärä voisi myös olla, että joku näistä palveluista tulisi käyttöön ihan arjessa.
4. Kirjoitamme toimeksiannot myöhemmin.
5. Teen lähdeluettelon, jossa on sekä linkkejä, että myös kirjoja. Tämän kehitän ehkä myös aihepaketiksi.
Vielä muutama ajatus kirjoittamisesta. Minulla on jo kauan ollut sellainen havainto, että ihminen voi kiinnostua melkein mistä vain, kunhan asiasta kerrotaan tai kirjoitetaan riittävän mielenkiintoisesti ja hyvin. Esimerkiksi olin suunnattoman kiinnostunut Egyptin muinaishistoriasta kun luin Sinuhea. Huonommin kirjoitettu kirja ei olisi sytyttänyt kiinnostusta samalla tavalla. Eikä ollenkaan haitannut, että romaani on paksu kuin tiiliskivi. On siis todella suuri haaste kirjoittaa niin hyvin, että lukija syttyy aiheesta. Tämä haaste on sitä suurempi kuin ympärillämme tulvii sanoja ja lauseita ja mahdollisia kiinnostuksen kohteita.
1. Kurssin aihe on sosiaaliset mediat yleisesti, kirjastotyön kannalta ja erityisesti ruotsinkielisen kirjastotyön kannalta. Tavoite on saada työkaverit kiinnostumaan aiheesta, oppimaan muutamia perusasioita, oppimaan joittenkin palvelujen nimiä, oppimaan bloggaamaan, sekä tutustumaan vähintään yhteen toiseen palveluun vähän tarkemmin. Työvälineenä käytettäisiin blogia ja/tai mahdollisesti wikiä. Meidän laatijoiden työvälineenä on myös Entitle-projektin www.entitlelll.eu työvälineet, joita opimme kurssilla Kehitä Kurssisisältöjäsi. Suunnittelemme ja toteutamme kurssia yhdessä Claran kanssa. Ainakin minä ajattelen, että tällainen kurssi olisi ihan oikeasti toteutettavissa. Olisi tarve, siitä olemme keskustellet Helmer-ryhmässä.
2. Toiminta voisi olla jaettu esim. näin:
a. Mitä ovat sosiaaliset mediat? Pieni katsastus määritelmiin y.m.s Tehtävänä perustaa oma blogi.
b. Sosiaaliset mediat julkisuudessa. Tehtävänä seurata julkismedioita ja kirjoittaa muistiin jotain, mitä on sanottu aiheesta siellä.
c. Luettelo ja lyhyt presentaatio muutamasta eri palvelusta. Tehtävänä valita yksi palvelu ja tutustua siihen.
d. Pohdinta, miten nämä palvelut voisi olla hyödyksi kirjastotyössä.
e, Lähipäivä, jossa ”guru” kertoisi omista kokemuksistaan yms. Tämä päivä olisi ehkä avoin muillekin.
3. Kurssin kokonaistuotos (päämäärä?) olisi vähän suurempi ”yleissivistys” sosiaalisista medioista. Yksi päämäärä voisi myös olla, että joku näistä palveluista tulisi käyttöön ihan arjessa.
4. Kirjoitamme toimeksiannot myöhemmin.
5. Teen lähdeluettelon, jossa on sekä linkkejä, että myös kirjoja. Tämän kehitän ehkä myös aihepaketiksi.
Vielä muutama ajatus kirjoittamisesta. Minulla on jo kauan ollut sellainen havainto, että ihminen voi kiinnostua melkein mistä vain, kunhan asiasta kerrotaan tai kirjoitetaan riittävän mielenkiintoisesti ja hyvin. Esimerkiksi olin suunnattoman kiinnostunut Egyptin muinaishistoriasta kun luin Sinuhea. Huonommin kirjoitettu kirja ei olisi sytyttänyt kiinnostusta samalla tavalla. Eikä ollenkaan haitannut, että romaani on paksu kuin tiiliskivi. On siis todella suuri haaste kirjoittaa niin hyvin, että lukija syttyy aiheesta. Tämä haaste on sitä suurempi kuin ympärillämme tulvii sanoja ja lauseita ja mahdollisia kiinnostuksen kohteita.
lördag 13 februari 2010
Kertaus nro 11
Tämä Naamakirja tai Fejsaren sattuu olemaan oikein tuttu, eli ei siitä enempää...
Paitsi , että Helsingin svenska gruppen on vähän pohtinut, että pitäsi perustaa oma ruotsinkielinen facebookryhmä kirjastolle. Se on ihan pohdiskelutasolla vielä.
Yleensä joka kirjastolla on oma ryhmänsä (Töölön kirjasto, Kallion kirjasto jne), mutta tämä ruotsinkielinen olisi tietysti yleisemmin koko kirjaston tasolla. Tai minun mielestä se voisi olla ihan Helmet-tasolla. Mutta kaikki eivät ole samaa mieltä.
En tiedä.
Paitsi , että Helsingin svenska gruppen on vähän pohtinut, että pitäsi perustaa oma ruotsinkielinen facebookryhmä kirjastolle. Se on ihan pohdiskelutasolla vielä.
Yleensä joka kirjastolla on oma ryhmänsä (Töölön kirjasto, Kallion kirjasto jne), mutta tämä ruotsinkielinen olisi tietysti yleisemmin koko kirjaston tasolla. Tai minun mielestä se voisi olla ihan Helmet-tasolla. Mutta kaikki eivät ole samaa mieltä.
En tiedä.
Kertaus nro 10
Huomaan, että jos tein keskustelufoorumitehtävät suhteellisen tunnollisesti, hyppäsin täysin yli IRC-gallerian silloin. No, nyt kävin vähän katsomassa, ja totesin, että näyttää mukavalta. On mukavaa kun on ryhmiä jotka kuvastavat kiinnostuksen kohtia. Silmäilin vähän Tove Jansson ryhmää. Ymmärrän, että nuoret ihmiset haluavat olla mukana tällaisessa. Positiiviseen asenteeseeni lisää myös tuo uutinen, että nuoret voivat ilmoittaa poliisille Galtsun kautta, jos heille on tapahtunut jotain pahaa. Niin kuin tuo 16-vuotias raiskattu tyttö oli tehnyt.(Sinänsä koko asia on tietysti ihan kamala…)
Luin Vilma Lehtisen tosi mielenkiintoisen kirjoituksen, joka vahvisti käsitykseni, että Galtsu on tärkeä väline nuorille.
Huomasin, että vertailin Facebookiin, joka on minulle tuttu foorumi.
”IRC-gallerialla on merkitystä nimenomaan olemassaolevien sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. IRC-galleriaan tutustutaan useimmiten tutun ihmisen, kuten sisaruksen tai koulukaverin kautta.” Näinhän on myös Fb-ssa.
”IRC-galleria on nähtävissä holhoojilta vapaana paikkana, jossa voi toteuttaa nuoruusiän merkittävää kehitystehtävää, oman henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin etsimistä. Asettamalla omat identiteettikokeilut muiden kommentoitavaksi omassa profiilissaan sekä selaamalla muiden profiileja voi testata ja vertailla, minkälaisiin ryhmiin kuulua ja mistä erottautua.” Uskon, että tämä on tärkeä asia. Fb-ssähän me ”vanhukset” hääräämme. Eräs minun ystävä sanoikin, että hänen teini-ikäiset tyttäret eivät halunneet, että äiti tulisi mukaan Facebookiin, vaikka hän sitten myöhemmin kuitenkin tuli. En tiedä ovatko nämä tytöt mukana Galtsussa. Epäilen, koska sehän on ihan suomenkielinen foorumi (?)
Uskon, että kirjasto voisi olla jollain tavalla esillä Galtsussa, siellähän ovat suuri osa nuorista. Jos poliisi voi olla siellä, miksi ei kirjasto?
Luin Vilma Lehtisen tosi mielenkiintoisen kirjoituksen, joka vahvisti käsitykseni, että Galtsu on tärkeä väline nuorille.
Huomasin, että vertailin Facebookiin, joka on minulle tuttu foorumi.
”IRC-gallerialla on merkitystä nimenomaan olemassaolevien sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. IRC-galleriaan tutustutaan useimmiten tutun ihmisen, kuten sisaruksen tai koulukaverin kautta.” Näinhän on myös Fb-ssa.
”IRC-galleria on nähtävissä holhoojilta vapaana paikkana, jossa voi toteuttaa nuoruusiän merkittävää kehitystehtävää, oman henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin etsimistä. Asettamalla omat identiteettikokeilut muiden kommentoitavaksi omassa profiilissaan sekä selaamalla muiden profiileja voi testata ja vertailla, minkälaisiin ryhmiin kuulua ja mistä erottautua.” Uskon, että tämä on tärkeä asia. Fb-ssähän me ”vanhukset” hääräämme. Eräs minun ystävä sanoikin, että hänen teini-ikäiset tyttäret eivät halunneet, että äiti tulisi mukaan Facebookiin, vaikka hän sitten myöhemmin kuitenkin tuli. En tiedä ovatko nämä tytöt mukana Galtsussa. Epäilen, koska sehän on ihan suomenkielinen foorumi (?)
Uskon, että kirjasto voisi olla jollain tavalla esillä Galtsussa, siellähän ovat suuri osa nuorista. Jos poliisi voi olla siellä, miksi ei kirjasto?
kertaus nro 9
Koska tein keskustelufoorumitehtävän aika perusteellisesti viime kerralla en käytä siihen kovinkaan paljon aikaa nyt.
Katsoin uudelleen kirjastot.fi n Helmet-palstaa, ja totesin, että sitä ei juurikaan käytetä. Helsingin Kaivossa käydään sentään suhteellisen aktiivista keskustelua. Niin näyttää olevan myös Kirjastolehden sivuilla. Hyvä niin. Näyttää mielenkiintoiseltakin. Kunhan vain ehtisi lukea… Ihmettelen kyllä ketkä ehtivät lukea, puhumattakaan kirjoittamisesta, kaikkea mitä on. Minä en ainakaan. Ja sitten kun ehkä olisi aikaa, pää on niin ähky-täynnä, että on ihan pakko vaikka siivota…
Katsoin uudelleen kirjastot.fi n Helmet-palstaa, ja totesin, että sitä ei juurikaan käytetä. Helsingin Kaivossa käydään sentään suhteellisen aktiivista keskustelua. Niin näyttää olevan myös Kirjastolehden sivuilla. Hyvä niin. Näyttää mielenkiintoiseltakin. Kunhan vain ehtisi lukea… Ihmettelen kyllä ketkä ehtivät lukea, puhumattakaan kirjoittamisesta, kaikkea mitä on. Minä en ainakaan. Ja sitten kun ehkä olisi aikaa, pää on niin ähky-täynnä, että on ihan pakko vaikka siivota…
Kertaus nro 8
Silmäilin nyt läpi ”rapoa” joka oli Qaikussa ja totesin, että olisin mielelläni lukenut sitä tarkemminkin. Pidän lyhyistä ja ytimekkäistä teksteistä, josta voi sitten mennä eteenpäin, jos kiinnostaa. Luulen itse asiassa, että mikroblogit ovat ihan hyvä juttu siinä mielessä. Twitter-keskustelu jota piti myös silmäillä, oli sen sijaan melkein liian ytimekäs. Siitä näkyi minun mielestä selkeästi, että livertely oli tarkoitettu sisäpiirille.
Kaivon (eli Helsingin kaupunginkirjaston intranetin) kautta saa tiedon, että kirjasto on mukana Twitterissä. Tunnus on LibHelFi. Siihen tulee kirjaston uutisia www.lib.hel.fi sivulta, sekä esim. valittuja iGS kysymyksiä ja vastauksia. Olen itse ollut mukana Twitterissä viime kesästä asti (olen Sannaholm), mutta käytännössä en ole tehnyt mitään siellä. Minä seuraan teoriassa 2 ystävää, ja nyt liitin myös LibHelFin joukkoon.
Kaivon (eli Helsingin kaupunginkirjaston intranetin) kautta saa tiedon, että kirjasto on mukana Twitterissä. Tunnus on LibHelFi. Siihen tulee kirjaston uutisia www.lib.hel.fi sivulta, sekä esim. valittuja iGS kysymyksiä ja vastauksia. Olen itse ollut mukana Twitterissä viime kesästä asti (olen Sannaholm), mutta käytännössä en ole tehnyt mitään siellä. Minä seuraan teoriassa 2 ystävää, ja nyt liitin myös LibHelFin joukkoon.
fredag 12 februari 2010
verkkokurssin aihe on päätetty
Olin kuvitellut, että olisin tehnyt paljon "kertausharjoituksia" tällä viikolla, varsinkin tänään. Mutta suurin osa ajastani on mennyt kirjaston 150-v juhlavuoden tekstien kääntämiseen. Aina vaan niitä riittää...
Mutta olin myös uudella kurssilla nimeltään Kehitä kurssisisältöjäsi. Siellä pohdittiin tällä kertaa opastuksien ja kurssien vaikuttavuutta eri lailla. Sain vähän eväitä ja inspiraatiota ruveta kehittämään omaa verkkokurssiani, joka kuuluu tähän 23 asiaa kurssiin. Aiomme Claran kanssa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoista sosiaalista mediaa käsittelevää verkkokurssia ruotsinkielisille kolleegoille.
Mutta stressi on iskenyt. Täytyy vissin tulla tänne sunnuntaina. Muuten tästä ei tule mitään...
Mutta olin myös uudella kurssilla nimeltään Kehitä kurssisisältöjäsi. Siellä pohdittiin tällä kertaa opastuksien ja kurssien vaikuttavuutta eri lailla. Sain vähän eväitä ja inspiraatiota ruveta kehittämään omaa verkkokurssiani, joka kuuluu tähän 23 asiaa kurssiin. Aiomme Claran kanssa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoista sosiaalista mediaa käsittelevää verkkokurssia ruotsinkielisille kolleegoille.
Mutta stressi on iskenyt. Täytyy vissin tulla tänne sunnuntaina. Muuten tästä ei tule mitään...
tisdag 9 februari 2010
Kertaus nro 7
Tutustuin uudelleen Toiset ihmiset tiedonlähteenä- tehtävään ja katsoin deliä sillä silmällä. Yritin myös lähettää linkkivinkin blogiportaalista http://www.ratata.fi/start/
ystävälle , joka ei ole kurssilla, mutta tiedän, että hän on delissä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska delissä oli jotain teknisiä ongelmia. ÄH!
Olin aikaisemmin, tehtävän mukaisesti liittänyt 3 ihmistä verkkooni, ja katsoin nyt minkälaisia linkkejä ne olivat tagittaneet deliin. Tämä on hyvä toiminta, mutta se ei kuitenkaan toimi, ellei saman verkon ihmiset ovat kiinnostuneet samoista aiheista vähän tarkemmin.
ystävälle , joka ei ole kurssilla, mutta tiedän, että hän on delissä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska delissä oli jotain teknisiä ongelmia. ÄH!
Olin aikaisemmin, tehtävän mukaisesti liittänyt 3 ihmistä verkkooni, ja katsoin nyt minkälaisia linkkejä ne olivat tagittaneet deliin. Tämä on hyvä toiminta, mutta se ei kuitenkaan toimi, ellei saman verkon ihmiset ovat kiinnostuneet samoista aiheista vähän tarkemmin.
Kertaus nro 6
Olen käyttänyt Netvibesiä suhteellisen säännöllisesti. Suurinta hyötyä on tähän asti ollut siitä, että selaan kurssilaisten blogit aika helposti sen avulla. Mutta kyllä tästä syntyy myös suuri infoähky. On pakko opetella karsimaan.
Kertaus nro 5
Kun luin tämän tehtävän uudelleen, huomasin, että olin tehnyt tehtävän aika huolellisesti joskus marraskuussa. Olen katsonut ja syöttänyt kirjastoblogien, oman kurssin blogien, kuntien y.m. y.m. syötteitä Nyt yritin laittaa kurssin delicioussyötteet netvibesiin. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä onnistunut.
Sen sijaan syötin lempiradio-ohjelmani podcastin: http://arenan.yle.fi/ohjelma/Eftersnack/feed/rss
Sen sijaan syötin lempiradio-ohjelmani podcastin: http://arenan.yle.fi/ohjelma/Eftersnack/feed/rss
Kertaus nro 4
Tuntuu kyllä aika mahdottomalta tämä chattitehtävä. Silloin kuin minulla olisi ollut mahdollisuus chatata mesen tai windowsliven kautta, ohjelmat eivät toimineet. Uskon kuitenkin, että osaisin asiat, kunhan ohjelmat toimisivat. Niinkuin ennen kirjoitin, olen chattailut sekä gmailin, että facebookin kautta. Viimeksi chattailin fb-n kautta tänään.
Kertaus nro 3
RSS-syötteet kolahti heti. Itse asiassa olin jo kuullut asiasta ja tajusin miten helppoa on saada kaikki lukemani blogit ja uutiset samaan paikkaan. Valitsin Netvibesin, koska olin ennenkin saanut siitä vähän opastusta. Olen jälkeenpäin miettinyt siirtymistä iGoogleen, koska minulla on gmailosoite, ja onhan minulla blogitkin googlessa. En ole kuitenkaan tehnyt sitä ainakaan vielä, vaikka jotkut asiat tuntuvat vähän kömpelöiltä Netvibesissä.
Syötin kaikki kurssiblogit Netvibesiin, ja olenkin käynyt lukemassa niitä nimenomaan sen kautta. Sen lisäksi olen syöttänyt muita kirjastoaiheisia blogeja, erilaisia uutisia, kirjastoaiheisia ja muita. Mukavaa. Silti herää kysymys, milloin tätä kaikkea ehtisi lukea... Luulen, että tuleivaisuudessa karsin syötteet jollain tavalla.
Syötin kaikki kurssiblogit Netvibesiin, ja olenkin käynyt lukemassa niitä nimenomaan sen kautta. Sen lisäksi olen syöttänyt muita kirjastoaiheisia blogeja, erilaisia uutisia, kirjastoaiheisia ja muita. Mukavaa. Silti herää kysymys, milloin tätä kaikkea ehtisi lukea... Luulen, että tuleivaisuudessa karsin syötteet jollain tavalla.
tisdag 2 februari 2010
Kertaus nro 2
Nyt kävin uudellen läpi Delin koukeroita. Ehkä se jotenkin avautuu, mutta minun ongelma on, että olen tyypillinen kirjastolainen. Minulla ei ole yksi kiinnostuksen kohde, vaan olen kiinostunut vähän kaikeinlaisista asioista. Olen vakuuttunut siitä, että Deli toimisi paremmin, jos olisi jonkun tietyn asian spesialisti. Mutta kun me kirjastolaiset tyypillisesti olemme "Kaikkien asioiden erikoisasiantuntijoita". Minun muutamat Bookmarkini koskevat työnhakua, kielenhuoltoa, 23asiaa, valokuvia, eläkeläisyhdistyksiä. Ei oikein mitään tolkkua. Mutta minun työni on sellaista...
Ehkä se rupeaa toimimaan minulle, jos oikeasti teemme sen Bibliotek 2.0-verkkokurssin kolleegoille. Mutta aavistan, että on olemassa minulle parempia työvälineitä.
Ehkä se rupeaa toimimaan minulle, jos oikeasti teemme sen Bibliotek 2.0-verkkokurssin kolleegoille. Mutta aavistan, että on olemassa minulle parempia työvälineitä.
piristystä
Välipiristystä: nyt näyttää tällaiselta tuolla ulkona, muttei kauan enää
sitten löydämme taas tällaisia aarteita
sitten löydämme taas tällaisia aarteita
Kertaus nro 1
Olen päättänyt lukea kaikki 23 asiaa uudestaan nyt kun asioita on käyty läpi. Tämä kahdesta syystä, ensimmäinen syy on, että minulla on sellainen tunne, etten oikein ole sisäistänyt kaikkea, olen ehkä lukenut kiireessä, väsyneenä ja stressaantuneena. Haluan siis oppia paremmin. Toinen syy on, että huomaan, että näkee asioita eri tavalla nyt. Luin äsken läpi asian nro 1 eli bloggaamisesta, ja huomasin, että sekin juttu avautui eri tavalla. Ja tämä vaikka bloggaaminen ei ollut mikään ihan uusi asia minulle.
Olisi niin kiva jos onnistuisi kirjoittamaan niin että oma blogikin täyttäisi tätä: "Henkilökohtainen, särmikäs ote on siis blogin tunnusmerkki". No, minä kirjoitan niinkuin kirjoitan, ei sille paljon voi.
Osa blogin mielekkyydestä ovat kyllä kommentit. Minä kaipaan kommentteja, mutta toisaalta myönnän, että en ole itsekään kovin ahkera kommentoimaan.
Tämä vie minut ajatukseen, että olisi ehkä ollut mielekästä jakaa tätä kurssia pienempiin ryhmiin, joissa olisi ollut tiivimpi kanssakäyminen. Ne onnelliset kurssilaiset, joilla on ollut kursiikaveri samalla työpaikalla ovat menestyneet paljon paremmin kuin moni muu.
Olisi niin kiva jos onnistuisi kirjoittamaan niin että oma blogikin täyttäisi tätä: "Henkilökohtainen, särmikäs ote on siis blogin tunnusmerkki". No, minä kirjoitan niinkuin kirjoitan, ei sille paljon voi.
Osa blogin mielekkyydestä ovat kyllä kommentit. Minä kaipaan kommentteja, mutta toisaalta myönnän, että en ole itsekään kovin ahkera kommentoimaan.
Tämä vie minut ajatukseen, että olisi ehkä ollut mielekästä jakaa tätä kurssia pienempiin ryhmiin, joissa olisi ollut tiivimpi kanssakäyminen. Ne onnelliset kurssilaiset, joilla on ollut kursiikaveri samalla työpaikalla ovat menestyneet paljon paremmin kuin moni muu.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)
