Kävin nyt uudelleen Albany County Public Libraryn wikissä kuten viimeksikin http://sanna23.blogspot.com/2010/01/albystaffia.html
Kyllä olen edelleenkin sitä mieltä, että se todennäköisesti toimii ihan tarpeeksi hyvin tiedonkerääjänä ja sisäisen tiedon lähteenä kirjaston henkilökunnalle. Kovin houkutteleva tai kivahan se ei ole.
Tällä kertaa vilkaisin myös University of Minnesota Libraries Staff Websiteä. Se on todellakin paljon hauskemmin toteutettu. Pidin sen värimaailmasta.
Olen aivan varma siitä, että meillä kaikilla olisi hyötyä yhteisestä HelMetwikistä. Toivon, että sellainen toteutuukin pian. Siinä voisi sitten olla esim. eri HelMetryhmien tai osa-alueiden osawikejä. Haaveilen jo tässä vaiheessa Helmerryhmän wikistä. Eihän kukaan voisi kieltää perustamasta sellaista.
Vilkaisin Wikipatterns.com. Tämä on taas sellainen paikka josta varmaan on hyötyä kun toden teolla rupeaa suunnittelemaan wikiä. Totesin myös wikipedian kautta, että suunnittelumalli on Designmönster ja että “Designmönster är en problemidentifieringsteknik inom arkitektur och programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och deras typiska lösningar” http://sv.wikipedia.org/wiki/Designm%C3%B6nster. Vähän selkeni. Antisuunnittelumalli on Antimönster. Antimönster är en problemidentifieringsteknik inom programutvecklingsmetodik som innebär att man katalogiserar olika typiska problem och dess typiska mest idiotiska lösningar. http://sv.wikipedia.org/wiki/Antim%C3%B6nster
tisdag 16 februari 2010
Kertaus nro 17
Kävin kyllä viime kerrallakin katsomassa Wikipedia vähän tarkemmin kuin tavallisesti. Mutta jostain syystä en kirjoittanut mitään silloin. Ennestään Wikipedia on tietysti varsin tuttu. Kuten johdannossakin todetaan, Google antaa helposti Wikipediaviitteitä. Näistä on paljon hyötyä esim. iGS-työssä. iGSin ”lapsuudessa” sattui myös päinvastaisia juttuja. Tapahtui sellaista, että iGS-vastauksia laitettiin melkein suoraan Wikipediaan. Silloin ei vielä oltu niin tarkkoja lähdeviittausten kanssa. On tosi hyvä, että nykyään on nämä säännöt, tai oikeastaan käytännöt tai periaatteet: ”neutraali näkokulma (engl. neutral point of view, NPOV) ja se, että tiedonlähteet on mainittava.”
Käytän usein Wikipediaa niin, että selailen myös mitä aiheesta on kirjoitettu eri kielillä, pääasiassa tietysti mun vahvoilla kielillä, ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Tämä on aika mielenkiintoista ja myös mielekästä, koska samasta asiasta saattaa olla aika erilaiset artikkelit eri aiheista. Wikipedia voi myös toimia eräänlaisena sanakirjana. Esimerkiksi minulta joskus kysyttiin mikä on Norrland-in nimi suomeksi. Sehän selvisi Wikipedioiden kautta: Norlanti.
Selailin nyt erilaisia ryhmiä. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että Wikipediasta löytyy juttuja myös selailemalla. Ei vain hakemalla hakusanoilla Googlen kautta tai itse Wikipedian kautta. Tuo Satunnainen artikkeli- toiminto on tosi kiehtova!
Päädyin kuitenkin tänään ajankohtaiseen artikkeliin, koska tänään on laskiaistiistai. Ruotsinkielisellä pääsivulla on nimittäin tänään artikkeli nimeltään ”Semla” eli laskiaispulla. Me suomenruotsalaiset kutsumme mainittua herkkua Fastlagsbulle, joka on paljon loogisempi ja järkevämpi nimitys. Artikkelissa todetaan tämä:
”I Skåne och i andra delar av södra Sverige samt i de svenskspråkiga delarna av Finland heter bakelsen fastlagsbulle. En semla är på finlandssvenska, i närmare anslutning till ordets ursprungliga betydelse, vad man i Sverige kallar småfranska, fralla, rundstycke eller Pain Riche.”
http://sv.wikipedia.org/wiki/Semla
Suomalainen artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaispulla ei ole läheskään yhtä perusteellinen.
Luin myös keskustelun aiheesta ”semla”: mielenkiintoinen keskustelu, jossa vilahti tunteitakin. Mikä on se oikea nimitys? Kuka on oikeastaan ”svensk”? Miten tätä herkkua oikeastaan syödään ja mikä on se moderni tapa. Mielenkiintoista, että moni ihminen on ollut näin kiinnostunut asiasta, että on viitsinyt kirjoittaakin. Minusta Semla-artikkeli on ihan hyvä ja monipuolinen.
Viimeksi, kun tutkin Wikipediaa kävin ensimmäistä kertaa elämässäni korjaamassa jotain siellä. Helsinki-aiheisessa artikkelissa oli pieni osio kaupunginkirjastosta. Sitä korjailin vähäsen. Tuntui jotenkin vastuulliselta.
Käytän usein Wikipediaa niin, että selailen myös mitä aiheesta on kirjoitettu eri kielillä, pääasiassa tietysti mun vahvoilla kielillä, ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Tämä on aika mielenkiintoista ja myös mielekästä, koska samasta asiasta saattaa olla aika erilaiset artikkelit eri aiheista. Wikipedia voi myös toimia eräänlaisena sanakirjana. Esimerkiksi minulta joskus kysyttiin mikä on Norrland-in nimi suomeksi. Sehän selvisi Wikipedioiden kautta: Norlanti.
Selailin nyt erilaisia ryhmiä. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että Wikipediasta löytyy juttuja myös selailemalla. Ei vain hakemalla hakusanoilla Googlen kautta tai itse Wikipedian kautta. Tuo Satunnainen artikkeli- toiminto on tosi kiehtova!
Päädyin kuitenkin tänään ajankohtaiseen artikkeliin, koska tänään on laskiaistiistai. Ruotsinkielisellä pääsivulla on nimittäin tänään artikkeli nimeltään ”Semla” eli laskiaispulla. Me suomenruotsalaiset kutsumme mainittua herkkua Fastlagsbulle, joka on paljon loogisempi ja järkevämpi nimitys. Artikkelissa todetaan tämä:
”I Skåne och i andra delar av södra Sverige samt i de svenskspråkiga delarna av Finland heter bakelsen fastlagsbulle. En semla är på finlandssvenska, i närmare anslutning till ordets ursprungliga betydelse, vad man i Sverige kallar småfranska, fralla, rundstycke eller Pain Riche.”
http://sv.wikipedia.org/wiki/Semla
Suomalainen artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaispulla ei ole läheskään yhtä perusteellinen.
Luin myös keskustelun aiheesta ”semla”: mielenkiintoinen keskustelu, jossa vilahti tunteitakin. Mikä on se oikea nimitys? Kuka on oikeastaan ”svensk”? Miten tätä herkkua oikeastaan syödään ja mikä on se moderni tapa. Mielenkiintoista, että moni ihminen on ollut näin kiinnostunut asiasta, että on viitsinyt kirjoittaakin. Minusta Semla-artikkeli on ihan hyvä ja monipuolinen.
Viimeksi, kun tutkin Wikipediaa kävin ensimmäistä kertaa elämässäni korjaamassa jotain siellä. Helsinki-aiheisessa artikkelissa oli pieni osio kaupunginkirjastosta. Sitä korjailin vähäsen. Tuntui jotenkin vastuulliselta.
Kertaus nro 16
Näin kirjoitin viimeksi LIbraryThingistä: http://sanna23.blogspot.com/search?q=LibraryThing
Yritin nyt katsoa suggest ja unsuggest toimintoja. Varsinkin unsuggest-ehdotukset olivat kyllä hyvin loogisia, mutta en oikein tiedä mitä hyötyä siitä on. Olen suunnitellut, että rupeaisin käyttämään LT-tä enemmän. Mutta tällä hetkellä minulla on 2 kirjaa luetteloituna. Ei oikein mielekästä… Toisaalta uskoisin, että tästä olisi iloa, mietin jopa sitä, että ottaisin sen LT-jäsenyyden, jos tämä kurssipuuhasteluni hyväksytään.
Kirjastolla voisi olla paljonkin hyötyä LTstä. Voisin kuvitella, että voitaisiin perustaa ”lukupiirejä” kirjaston nimissä. Ehkä myös aihepaketit tehtäsiin LTn kautta??
Voisin myös kuvitella, että pienillä, esim spesiaalikirjastoilla olisi paljon hyötyä LibraryThingistä. Monta vuotta sitten olin mukana kirjastospesialistina järjestämässä Retreatgården Snoanin, eli ruotsinkielisen retriittipaikan kirjastoa. http://www.larkkulla.net/sv/kyrkans-utbildning/retreater
Siellä oli (on) ison seinällisen verran, lähinnä hengellistä kirjallisuutta. Oli hyvin tarpeellista järjestää kirjat kategorioihin, sekä tehdä yksinkertaiset, pahviset luettelointikortit. Jos silloin olisi ollut LibraryThing (ja jos siellä olisi ollut nettiyhteys, en tiedä onko nyt) kuvittelen, että olisimme voineet käyttää sitä hyödyksemme ja esimerkiksi luoda kirjoille myös tagit.
Yritin nyt katsoa suggest ja unsuggest toimintoja. Varsinkin unsuggest-ehdotukset olivat kyllä hyvin loogisia, mutta en oikein tiedä mitä hyötyä siitä on. Olen suunnitellut, että rupeaisin käyttämään LT-tä enemmän. Mutta tällä hetkellä minulla on 2 kirjaa luetteloituna. Ei oikein mielekästä… Toisaalta uskoisin, että tästä olisi iloa, mietin jopa sitä, että ottaisin sen LT-jäsenyyden, jos tämä kurssipuuhasteluni hyväksytään.
Kirjastolla voisi olla paljonkin hyötyä LTstä. Voisin kuvitella, että voitaisiin perustaa ”lukupiirejä” kirjaston nimissä. Ehkä myös aihepaketit tehtäsiin LTn kautta??
Voisin myös kuvitella, että pienillä, esim spesiaalikirjastoilla olisi paljon hyötyä LibraryThingistä. Monta vuotta sitten olin mukana kirjastospesialistina järjestämässä Retreatgården Snoanin, eli ruotsinkielisen retriittipaikan kirjastoa. http://www.larkkulla.net/sv/kyrkans-utbildning/retreater
Siellä oli (on) ison seinällisen verran, lähinnä hengellistä kirjallisuutta. Oli hyvin tarpeellista järjestää kirjat kategorioihin, sekä tehdä yksinkertaiset, pahviset luettelointikortit. Jos silloin olisi ollut LibraryThing (ja jos siellä olisi ollut nettiyhteys, en tiedä onko nyt) kuvittelen, että olisimme voineet käyttää sitä hyödyksemme ja esimerkiksi luoda kirjoille myös tagit.
måndag 15 februari 2010
Kertaus nro 15
Tämä ei ole minun kuva, vaan Flickr-sta.
Minulla on suurin osa omista digikuvistani Picasassa. Se johtuu siitä, että halusin laittaa ne blogeihin Bloggeriin. Siellähän minulla on mökkiblogini, jossa mökkirakennusprosessi on kommentoitu sanoin ja kuvin. En silloin tajunnut, että kaikki blogeihin laittamat kuvat tallentuvat myös Picasaan. Myös ne, jotka eivät näy itse blogeissa, koska olen poistanut niitä sieltä. Olen myös kokeillut sekä Kuvaboxia että vähän Flickrtakin. Kuvaboxiin tallensin kuvia eräästä näyttelystä täällä kirjastossa, sekä kuvasarjan siskoni 50-vuotisjuhlista. Molemmat kuvasarjat olivat sellaisia, että halusin jakaa ne muillekin.
Tämän kuvan olen löytänyt Flickr-n Creative commonsista hakemalla sanalla flowers. Ohessa lukee ”Some rights reserved” Saan käyttää sitä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Tämän kuvan olen löytänyt Flickr-n Creative commonsista hakemalla sanalla flowers. Ohessa lukee ”Some rights reserved” Saan käyttää sitä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Tekijänoikeudet tuntuvat jollain tavalla hankalalta suolta. Voisi ihan sinänsä olla kurssin aihe. Meiltä kirjastolaisiltahan edellytetään, että me tiedämme siitä(kin)!
Luin jutun kirjastosta ja Flickr-sta. Voin vain sanoa, että kaikki tiedämme, että kirjastossakin tarvitaan kuvia monella eri tavalla. Flickr on ihan varmasti hyvä apuväline kuvian hallitsemisessa.
Kertaus nro 14
Tein mielestäni aika perusteellista reflektointia kun viimeksi kävin tämän tehtävän läpi. http://sanna23.blogspot.com/2009/12/vahan-reflektointia.html Voin kuitenkin sanoa, että olen nyt ruvennut ymmärtämään miten esim. Delicious toimii. Minua harmittaa, ettei ole aikaa mahdollisuutta käyttää sitä järkevästi vielä. Tällä hetkellä minulla on tavoitteena päästä kaikista näistä lukuisista tehtävistä läpi edes jotenkuten. Olen myös vähän innostunut tekemään sitä verkkokurssia. Siinä saisi käyttää opittua hyväksi eri tavoilla.
Bloggaaminen on aika mielenkiintoista puuhaa. Mietin tässä miten voisin jatkaa bloggaamista tulevaisuudessa. En oikein usko, että jatkan juuri tätä blogia, vaan se saa luultavasti jäädä kurssimuistoksi.
Niin kuin kirjoitin ennenkin, kaipaan kommentteja. Menen ehkä mukaan johonkin blogiyhteisöön, jossa olisi mahdollista saada kommentteja ainakin vähän todennäköisemmin. Bloggasin ennenkin tässä: http://bloggen.fi/, mutta en oikein jaksanut tehdä sitä säännöllisesti. Valitettavasti.
Tämän kurssiin liittyviä kommentteja aion tehdä lopuksi kun olen kerrannut kaikki tehtävät muulla tavalla.
Täytyy sanoa, että on aika kiire…
Bloggaaminen on aika mielenkiintoista puuhaa. Mietin tässä miten voisin jatkaa bloggaamista tulevaisuudessa. En oikein usko, että jatkan juuri tätä blogia, vaan se saa luultavasti jäädä kurssimuistoksi.
Niin kuin kirjoitin ennenkin, kaipaan kommentteja. Menen ehkä mukaan johonkin blogiyhteisöön, jossa olisi mahdollista saada kommentteja ainakin vähän todennäköisemmin. Bloggasin ennenkin tässä: http://bloggen.fi/, mutta en oikein jaksanut tehdä sitä säännöllisesti. Valitettavasti.
Tämän kurssiin liittyviä kommentteja aion tehdä lopuksi kun olen kerrannut kaikki tehtävät muulla tavalla.
Täytyy sanoa, että on aika kiire…
Kertaus nro 13
Vilkaisin webinaaria ja sen pienen vilkaisun perusteella ajattelen, että webinaarista voi olla paljonkin hyötyä kun osallistujat asuvat kaukana toisistaan, mutta kiinnostuksen kohde on sama tai melkein sama. Juuri näin kuten nämä yliopistoihmiset, joilla oli yhteinen ongelma, ja myös samankaltainen tapa ratkaista ongelmaa. En ymmärrä, miksi työkaverit tai muut suhtautuisivat webinaareihin eri tavalla kuin tavallisiin kokouksiin tai koulutuksiin. Tässähän säästetään paljon aikaa, kun matkoihin ei mene yhtään. Tietysti voi mennä aikaa ihan teknisten asioitten ratkaisemiseen, mutta sehän on muutenkin arkea.
Webinaarien ja muitten sähköisten palaverien haitta on luultavasti se, ettei ihmiset pääse tutustumaan toisiinsa samalla tavalla kuin silloin kun kohtaavat in real life. Työelämässä, kuten muussakin elämässä on tärkeä verkostoutua, ja se edellyttää kyllä mielestäni, että ollaan tavattu oikeasti, juotu kahvia yhdessä, ehkä jopa syöty lounasta yhdessä.
Webinaarien ja muitten sähköisten palaverien haitta on luultavasti se, ettei ihmiset pääse tutustumaan toisiinsa samalla tavalla kuin silloin kun kohtaavat in real life. Työelämässä, kuten muussakin elämässä on tärkeä verkostoutua, ja se edellyttää kyllä mielestäni, että ollaan tavattu oikeasti, juotu kahvia yhdessä, ehkä jopa syöty lounasta yhdessä.
Kertaus nro 12 verkkokurssi
Olen nyt tehnyt rungon kurssillemme.
1. Kurssin aihe on sosiaaliset mediat yleisesti, kirjastotyön kannalta ja erityisesti ruotsinkielisen kirjastotyön kannalta. Tavoite on saada työkaverit kiinnostumaan aiheesta, oppimaan muutamia perusasioita, oppimaan joittenkin palvelujen nimiä, oppimaan bloggaamaan, sekä tutustumaan vähintään yhteen toiseen palveluun vähän tarkemmin. Työvälineenä käytettäisiin blogia ja/tai mahdollisesti wikiä. Meidän laatijoiden työvälineenä on myös Entitle-projektin www.entitlelll.eu työvälineet, joita opimme kurssilla Kehitä Kurssisisältöjäsi. Suunnittelemme ja toteutamme kurssia yhdessä Claran kanssa. Ainakin minä ajattelen, että tällainen kurssi olisi ihan oikeasti toteutettavissa. Olisi tarve, siitä olemme keskustellet Helmer-ryhmässä.
2. Toiminta voisi olla jaettu esim. näin:
a. Mitä ovat sosiaaliset mediat? Pieni katsastus määritelmiin y.m.s Tehtävänä perustaa oma blogi.
b. Sosiaaliset mediat julkisuudessa. Tehtävänä seurata julkismedioita ja kirjoittaa muistiin jotain, mitä on sanottu aiheesta siellä.
c. Luettelo ja lyhyt presentaatio muutamasta eri palvelusta. Tehtävänä valita yksi palvelu ja tutustua siihen.
d. Pohdinta, miten nämä palvelut voisi olla hyödyksi kirjastotyössä.
e, Lähipäivä, jossa ”guru” kertoisi omista kokemuksistaan yms. Tämä päivä olisi ehkä avoin muillekin.
3. Kurssin kokonaistuotos (päämäärä?) olisi vähän suurempi ”yleissivistys” sosiaalisista medioista. Yksi päämäärä voisi myös olla, että joku näistä palveluista tulisi käyttöön ihan arjessa.
4. Kirjoitamme toimeksiannot myöhemmin.
5. Teen lähdeluettelon, jossa on sekä linkkejä, että myös kirjoja. Tämän kehitän ehkä myös aihepaketiksi.
Vielä muutama ajatus kirjoittamisesta. Minulla on jo kauan ollut sellainen havainto, että ihminen voi kiinnostua melkein mistä vain, kunhan asiasta kerrotaan tai kirjoitetaan riittävän mielenkiintoisesti ja hyvin. Esimerkiksi olin suunnattoman kiinnostunut Egyptin muinaishistoriasta kun luin Sinuhea. Huonommin kirjoitettu kirja ei olisi sytyttänyt kiinnostusta samalla tavalla. Eikä ollenkaan haitannut, että romaani on paksu kuin tiiliskivi. On siis todella suuri haaste kirjoittaa niin hyvin, että lukija syttyy aiheesta. Tämä haaste on sitä suurempi kuin ympärillämme tulvii sanoja ja lauseita ja mahdollisia kiinnostuksen kohteita.
1. Kurssin aihe on sosiaaliset mediat yleisesti, kirjastotyön kannalta ja erityisesti ruotsinkielisen kirjastotyön kannalta. Tavoite on saada työkaverit kiinnostumaan aiheesta, oppimaan muutamia perusasioita, oppimaan joittenkin palvelujen nimiä, oppimaan bloggaamaan, sekä tutustumaan vähintään yhteen toiseen palveluun vähän tarkemmin. Työvälineenä käytettäisiin blogia ja/tai mahdollisesti wikiä. Meidän laatijoiden työvälineenä on myös Entitle-projektin www.entitlelll.eu työvälineet, joita opimme kurssilla Kehitä Kurssisisältöjäsi. Suunnittelemme ja toteutamme kurssia yhdessä Claran kanssa. Ainakin minä ajattelen, että tällainen kurssi olisi ihan oikeasti toteutettavissa. Olisi tarve, siitä olemme keskustellet Helmer-ryhmässä.
2. Toiminta voisi olla jaettu esim. näin:
a. Mitä ovat sosiaaliset mediat? Pieni katsastus määritelmiin y.m.s Tehtävänä perustaa oma blogi.
b. Sosiaaliset mediat julkisuudessa. Tehtävänä seurata julkismedioita ja kirjoittaa muistiin jotain, mitä on sanottu aiheesta siellä.
c. Luettelo ja lyhyt presentaatio muutamasta eri palvelusta. Tehtävänä valita yksi palvelu ja tutustua siihen.
d. Pohdinta, miten nämä palvelut voisi olla hyödyksi kirjastotyössä.
e, Lähipäivä, jossa ”guru” kertoisi omista kokemuksistaan yms. Tämä päivä olisi ehkä avoin muillekin.
3. Kurssin kokonaistuotos (päämäärä?) olisi vähän suurempi ”yleissivistys” sosiaalisista medioista. Yksi päämäärä voisi myös olla, että joku näistä palveluista tulisi käyttöön ihan arjessa.
4. Kirjoitamme toimeksiannot myöhemmin.
5. Teen lähdeluettelon, jossa on sekä linkkejä, että myös kirjoja. Tämän kehitän ehkä myös aihepaketiksi.
Vielä muutama ajatus kirjoittamisesta. Minulla on jo kauan ollut sellainen havainto, että ihminen voi kiinnostua melkein mistä vain, kunhan asiasta kerrotaan tai kirjoitetaan riittävän mielenkiintoisesti ja hyvin. Esimerkiksi olin suunnattoman kiinnostunut Egyptin muinaishistoriasta kun luin Sinuhea. Huonommin kirjoitettu kirja ei olisi sytyttänyt kiinnostusta samalla tavalla. Eikä ollenkaan haitannut, että romaani on paksu kuin tiiliskivi. On siis todella suuri haaste kirjoittaa niin hyvin, että lukija syttyy aiheesta. Tämä haaste on sitä suurempi kuin ympärillämme tulvii sanoja ja lauseita ja mahdollisia kiinnostuksen kohteita.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)
